Vapaa-ajan kalastuksen eettiset säännöt

Euroopan sisävesikalastuskomissio (EIFAC) julkisti vuonna 2008 vapaa-ajan kalastuksen
eettiset säännöt (Code of Practice for Recreational Fisheries).  Säännöt sisältävät yhteensä 13 artiklaa, jotka kattavat lähes kaiken mahdolliset vapaa-ajankalastukseen ja sen hallinnointiin liittyvän toiminnan. Säännöt ovat suosituksia jäsenmaille.

Artikla 1. Luonne ja soveltamisala

Ohjeet on tarkoitettu kaikille EIFAC:in jäsenmaissa vapaa-ajankalastuksen parissa toimiville ja niille tahoille, jotka vaikuttavat epäsuorasti tai suoraan vesi ekosysteemeihin,
kalavaroihin ja vapaa-ajankalastukseen.

Säännöt sisältävät yleiset periaatteet vapaa-ajankalastuksen harjoittamiselle ja kehittämiselle. Ne kattavat myös esimerkiksi sellaiset sektorit, kuten istutuspoikasten tuoton, pyydysten valmistuksen, kalastusturismin, julkisen sanan sekä kalakantojen hoidon ja tutkimuksen.

Artikla 2. Tavoitteet

Tarkoituksena on saada aikaan lainsäädännön kanssa sopusoinnussa olevat käytännöt ja
toteuttamistavat mm.

  • edistämällä vapaa-ajankalastuksen, kalakantojen hoidon ja kestävän kehityksen tietojen ja kokemusten vaihtoa,
  • tukemalla julkishallinnon, järjestöjen ja yksittäisten vapaa-ajankalastajien yhteistyötä,
  • edistämällä vapaa-ajankalastuksen sosioekonomisen merkityksen ymmärtämistä, kehittämällä parhaita menettelyjä vesi ekosysteemien ja -eliöiden pitkän ajan kestävyyden ja vastuuntuntoisen käytön kannalta sekä edistämällä kalavarojen ja vesi ekosysteemien suojelua.

Artikla 3. Toimeenpano ja päivitys

  • Tavoitteiden ja periaatteiden toteuttaminen tapahtuu yhteistyössä kansallisten ja
    kansainvälisten päätöksen-tekijöiden kanssa.
  • EIFAC päivittää jatkuvasti eettisten sääntöjen sisältöä ja toteutumista
    vapaa-ajankalastuksessa tapahtuvien muutosten mukaan.

Artikla 4. Yleiset periaatteet

  • Eri tason päättäjien tulee edistää pääsyä kalastusharrastuksen pariin sekä
    varmistaa, että kalastus tapahtuu kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja
    ilman kalastajaryhmien välisiä ristiriitoja.
  • Vapaa-ajankalastajien tulee päästä mukaan kaikkiin vesi ekosysteemeihin vaikuttaviin päätöksentekoprosesseihin. Vapaa-ajankalastusta tulee harjoittaa sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisella ja kestävällä tavalla.

Artikla 5. Ympäristöstä huolehtiminen ja etiikka

  • Ympäristön suojelu on kaiken muun edelle menevä periaate. Vapaa-ajankalastajien tulee tietää, että kalat, samoin kuin muutkin vesieläimet elävät elinympäristön mahdollistamissa rajoissa ja että kalastuksen aiheuttama kuolevuus sekä muut ihmisen toimenpiteet voivat vaikuttaa haitallisesti kalakantoihin ja yksittäisiin kaloihin.
  • Alan toimijoiden tulee osallistua valistustoimintaan, yleisen tietouden ja
    vapaa-ajankalastuksen profiilin kasvattamiseen sekä kalastuksen edellytysten
    ylläpitoon, turvaamiseen ja voimistamiseen.

Artikla 6. Menettelytavat ja toiminnan puitteet

  • Päätöksentekijöiden pitää pätevyytensä ja kykynsä mukaan laatia, tarkistaa ja päivittää vapaa-ajankalastusta koskevaa politiikkaa kalastusmahdollisuuksien
    turvaamiseksi ja kehittämiseksi sekä kalavarojen kestävän käytön edistämiseksi.
  • Päätöksentekijöiden tulee tarjota välttämättömät resurssit, tiedot ja infrastruktuuri kestävän vapaa-ajankalastuksen hallinnoimiseksi, turvaamiseksi ja kehittämiseksi sekä varmistaa, että vapaa-ajankalastajasektorin edustajia kuullaan päätöksenteon yhteydessä ja alan edustajat ovat mukana vesi ekosysteemien hoitoon, suojeluun ja suunnitteluun liittyvissä asioissa.
  • Tulee myös edistää sellaisia menettelytapoja, joilla voidaan sovittaa ristiriidat
    vapaa-ajankalastajien ja muiden vesiluonnon-varojen käyttäjien välillä.

Artikla 7. Sääntöjen noudattaminen ja toteuttaminen

  • Määritetään mekanismit ja menettelytavat (esim. rangaistukset), joilla voidaan varmistaa eettisten sääntöjen noudattaminen ja toteuttaminen ympäristö- ja kalatalous-lainsäädännössä ja muissa aiheeseen liittyvissä säädöksissä.

Artikla 8. Vapaa-ajankalastuksen harjoittaminen

  • Noudata turvallisuussäädöksiä.
  • Älä myy kalaa.
  • Älä ota enempää kalaa kuin tarvitset.
  • Kalasta vain säädösten mukaisilla välineillä.
  • Älä heitä jätteitä luontoon ja kerää pois siellä jo olevat jätteet ja vie ne asianmukaisiin jäteastioihin.
  • Jos havaitset vesien pilaantumista, kuolleita kaloja tai outoja lajeja, ilmoita välittömästi asianmukaisille viranomaisille.
  • Älä päästä vesiin sinne kuulumattomia eläimiä tai kasveja.
  • Minimoi aiheuttamasi haitta linnuille, kasvillisuudelle ja muulle luonnolle.

Artikla 9. Kalojen hyvinvointi

  • Vapaa-ajankalastajien pitää hyväksyä se tosiasia, että kalastus aiheuttaa kaloille fyysisiä vahinkoja ja stressiä.
  • Kalastusvälineiden tulee olla sellaisia, joilla kala saadaan ylös mahdollisimman nopeasti ja kaloille aiheutetaan mahdollisimman vähän kipua ja ulkoisia vahinkoja.
  • Vältettävä elävän syöttikalan käyttöä.
  • Jos kala on tarkoitus punnita ja vapauttaa, punnitse se siten, että vedestä poissaoloaika on mahdollisimman pieni ja punnituksesta ei kalalle aiheudu ulkoista vahinkoa.

Artikla 10. Vapaa-ajankalastajasektorin vuorovaikutukset

Vapaa-ajankalastuksen ja vesi ekosysteemien hoidosta vastaavien pitäisi

  • varmistaa, että koko päätöksentekoprosessi on läpinäkyvä,
  • varmistaa, että kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asioista päätettäessä,
  • ymmärtää jotkut toiminnat voivat painaa vaakakupissa vapaa-ajankalastusta enemmän
  • kunnioittaa vesienomistajien ja muiden vesillä liikkujien oikeuksia.

Artikla 11. Vapaa-ajankalastuksen hoito

  • Vapaa-ajan-kalastus tapahtuu kestävän käytön periaattein.
  • Kalastuksessa on noudatettava varovaisuusperiaatetta.
  • Kalavesien hoidossa tulee ottaa huomioon niin ekologiset kuin sosiaalisetkin näkökohdat. Päätöksenteon tulee pohjautua parhaaseen mahdolliseen tutkittuun tietoon ja tavoitteiden tulee olla selkeästi määriteltyjä ja mitattavia.
  • Hoitokohteina voivat olla kalojen elinympäristöt, kalastajat ja kalastustavat sekä kalakannat ja -yhteisöt.
  • Elinympäristöjen suojelu ja parantaminen on asetettava hoitotoimenpiteenä kalaistutusten edelle.
  • Hoidon tavoitteena tulee olla sosiaalisten ja taloudellisten hyötyjen maksimointi ja liikakalastuksen estäminen.

Artikla 12. Tutkimus

  • Vapaa-ajankalastukseen kohdistuvaa tutkimustoimintaa tulee kannustaa.
  • Tutkimuksissa tulisi suosia monialaista, monitieteistä ja poikkitieteellistä lähestymistapaa.
  • Tulisi kartoittaa tutkimuksen kannalta tärkeimmät kysymykset.
  • Tutkijoiden tulisi rohkaista kalastajia antamaan tietoja kalastuksestaan ja havainnoistaan ja osallistumaan siten aktiivisesti kalakantojen seurantaan.

Artikla 13. Tiedottaminen ja koulutus

  • Vapaa-ajankalastussektorin tulee edistää eettisten sääntöjen tunnettavuutta tiedottamalla ja kouluttamalla vapaa-ajankalastajia, kalavedenhoitajia, alan päättäjiä ja muita kyseeseen tulevia tahoja.

Suomennos: Hannu Lehtonen / Kai Samanen